torstai 31. heinäkuuta 2014

Terveystrendien aika

Olen melko terveellisiä elämäntapoja noudattava ihminen. Tai jos kysytään ja verrataan, kallistun enemmän terveellisyyden puoleen vaikken orjallisesti ruokavaliotani räätälöikään - 80% ajasta syön terveellisesti, joka antaa vielä sijaa satunnaisille epäterveellisyyksille. Mutta yleisesti kysymykseen makkaraperunat vs. makkarakeitto, valitsen jälkimmäisen.

Perusmottoni on look and feel pure - eli kunhan aineenvaihdunta toimii ja saa syötyä vihreää, juureksia tai hedelmää päivittäin, mielellään kaikkia niitä, olen onnellisimmillani. Jo ihan puhdas vesi on paikka mistä aloittaa ja jota ei kannata näin helteillä jättää unholaan. Lähiaikoina luonnonmarjojen poimiminen on myös kuulunut ykkösharrastuksiini - asia, josta en ole välittänyt aiemmin tippaakaan. Nykyään minut saattaa bongata mökin mustikkamäestä pers pystyssä tai milloin pää sukellettuna karviaispensaaseen, kuten eilen. Ehkä se on sitä vanhentumista, tai kenties vain terveellisten tuotteiden peräänkuulutusta?



Kirjoitin kaksi talvea sitten, tarkemmin vuonna 2013 alkuvuodesta postauksen, jossa kerroin maailmalla leviävästä fitness - ja hyvinvointitrendistä (löysin jopa postauksen, tästä siihen pääsee). Uskallan epäillä ja sanoa, ettei sitä trendiä vielä silloin paljon Suomessa näkynyt, sillä kirjoitin postauksen keskusteltuamme koulussa vähän aiemmin ilmiön leviämisestä tuolloin vasta Englantiin. Little did I know - nyt, 1,5 vuotta myöhemmin se on vyörynyt Suomeen oikein urakalla. Kukaan ei voi enään väittää, etteikö hyvä olo, treenaaminen ja terveys olisi tämän hetken it - trendejä. 

Tämähän tietää omalle alalleni nousua ja kysyntää, elikkä minulta kysyessä sanon trendin massiivisen suosion olevan pelkästään hyvä juttu. Siinä missä ihmiset nyt huolehtii enemmän ulkonäöstään, vartalostaan ja yleisestä hyvinvoinnistaan, tulee ehkä kohta kysymykseen ihan oikea inside out - muutoksenhalu. Se, että on hyvä fiilis ja vartalo ei enään riitä, vaan fiilistä haetaan myös pukeutumiseen ja tyyliin - tässä siis astuu stylisti mukaan kuvioihin.


Pieni ruokaympyrä from Weheartit


Jenkeistähän tämä kaikki alunperin taisi lähteä. Siellä on jo vuosikaudet vannottu milloin oman PT:n, milloin personal shopperin nimiin - ja ilouutisena huomaan, että tämä taitaa vihdoin saapua Suomeenkin. Kaikilla voi olla nykyään juurikin Personal trainer, eikä tätä nähdä enään snobien tai rikkaiden yksinoikeutena.

Innolla siis odotan, minne tämä trendilumipallo vyöryy. Parhaimmillaan siihen, että minulla ja alani edustajilla riittää tulevaisuudessa enemmän kysyntää. Saan hyvin usein kysymyksen, että mitä ajattelin nyt sitten tehdä kun valmistun, ja muodin yrittäjän papereilla voi tehdä vaikka mitä, joten vastaus on usein niinkin diverse, että en oikein tiedä mitä vastata - toivottavasti teen edes jotakin, ja luulen ilman muuta asian olevan ainakin näin. Hyvinvointitrendi turvaa selustani siinä mielessä, että meille esteettisyysalan moniosaajille ja vielä bisnestietoisille sellaisille saattaa tulevassa olla enemmän kuin kysyntää.

//Just some thoughts about the health trend that has arrived this year to Finland - i remember how we discussed it in class in January 2013. Back then, it was about to spread across the earth, mainly from the USA, where people had own Personal trainers a long before. Now the rest of the countries is following as the fitness and health trend is seen everywhere in Europe, I even saw it in Shanghai this winter. The massive fame of this trend is nothing but a good thing for my upcoming career in styling - as people want to feel great, they want to to look great on the outside, too. This is when personal stylists are needed. The health trend is growing more and more by day here in Scandinavia, so might be that in one year personal shoppers are as wanted as personal trainers are now?

A few words about my own food habits: Although I don't keep any form of 'food diary', I still like to keep my eating habits more on the healthy side than unhealthy, I can say 80% of the time I'm keeping it healthy. Some veggies, carrots and fruits are wanted to the everyday eating list. I treat water as important as these - drinking plenty and plenty a day is keeping the metabolism in balance and makes you feel good and light.

//Nina

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Autumn fashion - Net-a-porter way

Päätin tehdä kuten aina välillä tapoihin kuuluu, eli käydä katsomassa minkälaista uutta Net-a-porterille onkaan saapunut. Nämä kaikkihan ovat unelmissa olevia, ei suinkaan realistisia ostosehdokkaita, tykkään vain silloin tällöin käydä sieltä katsomassa uutuudet niin voi tännekin antaa osviittaa, millaiset tyylit ovat uuden sesongin it-juttuja :) eli tässä muutama kokoamani kollaasi!

//A a look up to the autumn 2014 trends, items collected from Net-a-porter:)


Bomber-takit, ylisuuret kauluspaidat ja retroneuleet. Kirppari-tyyliset ja retroväriset mummuneuleet tulevat tähän kauteen, nämä voi yhdistää laittamalla alle ylisuuren kauluspaidan Valentino - tyyliin. Bomber jatkaa suosiotaan - Fendillä nähtiin Italian craftmanship - tyylistä tarkkaa suunnittelua.

//Bomber-jackets, oversize blouses and vintage sweaters. Grandma-styled, second hand sweaters can be mixed with these huge, oversize male-style blouses underneath. The bomber jacket is here again, adapted to autumn - this year Fendi wanted to create a collection in a Italian craftsmanship way.


Ylisuuret liivit, biker bootsit ja kaftanit (Marc Jacobsin ylisuuri 'mekkoneule' oli rakkautta ensisilmäyksellä, värit ja kaikki kolahtaa! Ja Alexander Wang taitaa kuten aina tuon tyylikkäiden mustien buutsien suunnittelun)

//Oversize vests, biker boots and kaftans. Have to say, it was love at the first sight when I saw that Marc Jacobs kaftan - everything is perfect with it, the cut, the colors, can just imagine the material. And Alexander Wang knows great boots design as always!


Viitat, pörröiset takit & turkikset, nahkapaidat - ja housut. Adam Lippesin takin kun saisi vaatekaappiin, paljon muuta se ei enään vaatisikaan. Materiaali ja leikkaus kaikkineen on kohdillaan -  sen lisäksi, että takki on varmasti uskomattoman lämmin,  se on myös uskomattoman tyylikäs!

Löytyisikö tuollainen budjettiversiona, täytyy metsästää talveksi. Nahka - kangasyhdistelmää näkyy jokapuolella kuten viimekin syksynä - varmista itsellesi nahkahousut tai nahkainen toppi. Varo menemästä liiallisuuksiin - tässä trendissä nahan yhdistäminen rentoon kankaaseen on se juttu.

Hyvää keskiviikkoa! /Nina

//Ponchos/cloaks, furry jackets and leather garments. That Adam Lippes coat would be more than welcome to be my new furry friend - the material and shape is just perfect, and I can only imagine how warm it must feel! Above all - it is perfectly stylish.

If I only could find a similar, budget-friendly one, there would be no doubt how my jacket for next winter looked like. The combination of leather and wool or synthetics is doing a comeback this year - make sure you have a leather top or a pair of leather pants - you might want to buy a mixture of loose and relaxed fabric and combine with leather pieces.

Happy Wednesday! /Nina

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Searching for the next book


Olen tänä kesänä tai itseasiassa jo kevään aikana päässyt kirjojen lukemisen maailmaan. Ajattelin ennen, että kirjat jollain tavalla vaativat sellaista ikuista aikaa jotta ne saa valmiiksi ja täten nonseleerasin kokonaan sen maailman ja keskityin aikakauslehtiin. No, sain huomata, että eihän se näin kumminkaan mennyt, vaikkakin mun ekan kirjan, erään rikosjännärin lukemiseen menikin pari kuukautta, tämä koska aloitin sen silloin, kun oli vielä koulukiireitä (ja kyllä, laiskuuttani sen lukemiseenkin meni sitten vähän enemmän aikaa).

Nämä kaksi yllänäkyvää kirjaa sen sijaan ei sekoittanut pakkaa, vaan ne sai minut jäämään kirjoihin koukkuun. Luin ensin Elizabeth Gilbertin 'massakirjan' tai ainakin massasuosion saavuttaneen bestsellerin Eat, pray, love pokkarin ( ei, en ole nähnyt elokuvaa ennen kirjan lukua) :) 


Kirja oli mukaansatempaava, hauska ja opettava, ja sen pitäisi mielestäni lukea kaikki elämän irtiotoista ja rohkeasta yksinmatkailusta kiinnostuneet ihmiset. Kirjan päähenkilö Lizhän oli kolmekymppinen kun hän vasta tajusi, että hetkinen, tätä en halua elämäni olevan, ja otti ja lähti jo näihin legendaarisiin 3 i:n maihin etsimään itseään: Italia, Intia ja Indonesia.


Sitten päästään toiseen kesän aikana lukemaani opukseen, tämä on sitä enemmän kuin stoorikirja ja voin sanoa etten oikeastaan kesäksi jättänyt bisnesopintojani ihan unholaan kun tämän luin (voin sitten kehua opettajille ja vinkata muille kurssikavereille, kätevää)

Lean In - Naiset ja menestymisen tahto. Toinen mahtipontiseen suosioon ponnahtanut kirja, jonka kaikki naisyrittäjät, opiskelijat ja yksinkertaisesti uralla menestymiseen ja ylöspäin kipuamiseen pyrkivät naiset pitäisi lukea. Pitkälle yli 200 sivua kullanarvoista tietoa naiselta, joka tietää mistä puhuu - Sheryl Sandberg on Facebookin operatiivinen johtaja. Valmistuttuaan Harvard School of Busineksesta hän on työskennellyt niinkin vaikutusvaltaisissa firmoissa kuten McKinsey & Companylla, Googlella ja näiden lisäksi Yhdysvaltain valtiovarainministeriössä.


Tällä hetkellä etsin uutta kirjaa luettavaksi. Jos jollain on antaa vinkkejä, otan mielelläni vastaan. Olen hyvin kaikkiruokainen kirjojen suhteen, pääasia on se että siitä oppii jotakin uutta (en mielelläni lue ns. hömppäkirjoja). Kun siihen projektiin kerran ryhtyy, haluaa mielellään sen avartavan maailmankuvaa hieman! :) Tätä voin nimenomaan noista yllänäkyvistä kirjoista sanoa.

Lisäksi haluan kai innostaa ihmisiä lukemaan enemmän kirjoja, jos siellä on muita jotka tunnustaa olevansa samanlaisia skeptikkoja kuin minä ennenkuin pääsin mukaan tähän maailmaan. Sanoisin siis, ettei kirjojen lukemisesta ole ollut omalla kohdallani muuta kuin hyötyä, silloin kun tarkalleen valikoit ne oikeat, itseäsi kiinnostavat helmet! :) juuri se palava kiinnostus kirjan aiheeseen on kaiken A ja O. Eikä sille kirjalle tarvitse omistaa kaikkea vapaa - aikaansa - minulla meni kolme viikkoa per kirja, kun ammensin niille aikaa milloin aurinkotuolissa, milloin ennen nukkumaanmenoa. Kirjasta näkee myös usein kannesta ja kuvauksesta, onko se lukemisen arvoinen. Usein myös muiden arvostelut voi auttaa - minä turvauduin näissä kirjoissa siihen, että ne olivat jo valmiiksi suosittuja, joten mönkään valinnan suhteen ei voitu mennä.

//I've been reading books this summer - would never have thought even one year ago that this is possible! But it is, i realized nothing really is better than a good book - in the sun, before bedtime - anywhere you want really. I read the bestseller by Elizabeth Gilbert, Eat, Pray, Love (no, haven't seen the movie yet!) and Sheryl Sandberg's lean in - Women and the Will to lead. I learned a lot from both of them - Eat, pray, love learned a lesson that it's never too late to do what you ever wanted in life on your own, whereas Lean in was more than helpful for my starting career after graduation from university in the world of business.

I want to encourage people to read more books, if you are a book - sceptic that I used to be - it is not something for nerds, it can be a really learning life-lesson. I used to think it takes a hell lot of time to read a thick book, but I realized that when you have the time, why not, and read both those interesting books in about 3 weeks. If anyone have a good book suggestion for me, let me know, since I'm searching for my next piece of reading! A book can either be good or it can be bad - i normally see from the summary and cover, if it is worth to read.


maanantai 28. heinäkuuta 2014

Mökkirusketus ja kalanraato

Olen viettänyt tänä kesänä enemmän aikaa omalla mökillä kuin vuosiin. En edes muista, milloin olisin viimeksi ollut siellä 5 päivää putkeen kuten edellisviikolla olin. Olen ehkä hieman erakkoluonne, mutta täytyy myöntää että yksinomaan nautin välillä sellaisesta pakoreissusta johonkin luonnon helmaan - siitä saa parhaimmillaan päiviksi uutta energiaa, ihan jo pikaiselta visiitiltä. Nytkin olin superhelleviikonlopun yli samoilla mestoilla ja sopivasti mitattiin siellä mökkihuudeillamme kesän lämpöennätys, vaatimattomat 32,5 astetta, joten kelpasi loikoilla laiturilla.




Tästä puheenollen, elikkä laiturilla makoilun seurauksena; nyt voi jo itsekin kutsua itseään ruskeaksi. Tiedäthän sen, kun kaikki väittää että oletpa sä ruskea, ja omissa silmissäsi et edes sitä ole vielä ainakaan tarpeeksi. Nyt voin sanoa että olen nimenomaan tarpeeksi ruskea - en olisi uskonut, että tällainen on edes Suomessa mahdollista! Tänä kesänä on tosin myös ollut enemmän aikaa loikoilla auringossa kuin vuosiin, mistä ei myöskään sovi valittaa :)

Mitä muuta erityistä. Joo, se kalanraato. Luulin näkeväni jo helteisiä kangastuksia, kun eilen havaitsin mökkilaituriltamme noin viiden metrin säteellä lilluvan jotain ylimääräistä. Itseasiassa huomasin sen vasta kun olin uimassa. En uskaltanut lähestyä objektia, ties mikä ankerias se siellä lilluu, joten otin veneen alleni kiireen vilkkaa mennäkseni tsekkaamaan tilanteen. No, hauenraatohan se siinä lillui, monien veikkauksien tuloksena muilta siitä, mikä se voisi olla. Siinä oli siis laiskan miehen kalastusreissun tulos, kahden kilon hauki jolta oli jyrsitty molemmat päädyt. Yök, en edes halua mokomaa muistella. Onneksi se saatiin pois sieltä vedestä haisemasta.




Muuten, jos nyt tästä puheenaiheesta on sopivaa siirtyä ruoka-aiheisiin, niin tuli syötyä viikonloppuna parhaimmat kananmunat ja perunat mökkimme läheiseltä tilalta ja puolikkaan mukillisen ihan aitoja metsämansikoita tuoreena suoraan sieltä metsästä (tämä oli työn ja tuskan takana, mutta oli sen arvoista). Ei kyllä aitoa luomua voi ikinä tarpeeksi kehua!

(Ps. alin kuva otettu Porvoossa, linnut rääkyi toisiaan tai ehkä mieslintu huusi naiselle tai toisinpäin, mutta älämölö oli kova)

Tästä on hyvä lähteä uuteen viikkoon :) hyvää maanantaita!

//I have spent a lot of time at our summer place this year, more than in years. I can't even remember the last time I were there 5 days in a row, like the previous week - i reckon it was when I was a teenager years and years ago. I can't complain, since I really genuinely like it there. I like to escape from the hassle for a while every now and then, somewhere deep in the woods :D The feeling when you come back is energy loaded, calmed and relaxed, even after just two days this weekend. I can also call myself tanned at the moment - you know when people are telling you how brown they think you are, and you are always like, I'm not even that brown. But now, may i say, i really didn't think it is possible to get a deep tan like this in Finland! I have also had more time to tan this summer than in years, which I'm happy about. 

What else happened at the summer cottage; yes, the dead fish, this story is really not anything charming really, I was about to swim when I observed a extra object floating a bit away from our dock. I went to see with our boat what it was - yes, a massive dead fish... very nice. Luckily we got it carried away from the water!

I don't know if it's appropriate to speak about food after this story, but I have to say that I had the most delicious eggs and potatoes at our summer place this weekend. Straight from the farm nearby, nothing ever beats real eco products!

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Happy weekend




Vastapainoksi kaikille aina samoille, hiukka ärsyttäville mainoksille joita suomen telkkarissa pyörii ylös alas (tiedättehän, Trivago, Vitapro jne. nämä mukavuudet) niin halusin jakaa viikonloppua piristämään tämä Three-mobile UK:n joulumainoksen viime vuodelta. Ihastuin siihen silloin ja aloin äänehtimään oikein ihastumisesta kun näin sen ekoja kertoja, eilen se vain yhtäkkiä juolahti mieleeni (ehkä sen Vitapron nähtyäni) ja päätin sen pitkästä aikaa nähtyäni jakaa myös tänne! Siitä nousee väistämättä hymy huulille.

Dance pony dance, mukavaa viikonloppua :)

//The super-cannot-describe-how cute Christmas advert from last year by Three mobile UK where the little pony dances - I always get so happy when I look at it, don't you think this one advert really can save a bad day?! Sooo cute and the song...love it, especially when the majority of all adverts are too annoying to look at! happy weekend all! x

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Blue shades




Hellekeleillä asupostaukset jää nyt hieman vähemmälle tai toisinsanoen, ne loistaa poissaolollaan, kun aina vetäisee yllensä (vaikka jo vaatteet itsessään ovat tukalat) ne kaikista 'mukavimmat ja ilmavimmat' vaihtoehdot, joita kaapista löytyy, eikä niitä asuksi voi oikein kutsua. Vaikka helteitä rakastan, odottelen kumminkin innolla tulevaa syksyä, niin hullulta kuin se kuulostaakin - tosin se saa minun puolesta tulla kyllä hissun kissun, mutta kiva tietää että se siellä häämöttää ja vaatekaappia saa alkaa täydentää syyskuteilla, mikäs sen parempaa! Mielestäni syksyn/talven muoti ylipäänsä ja siihen sesonkiin shoppailu on vuoden paras. Vaatteet ovat hienoimmillaan - mieti, kaikki kivanväriset, tummaan taittavat muhkeat neuleet ja takit... no, okei, ne taitaa oikeesti olla mun juttu kun tällä tavalla ajoissa haaveilen!

Löysin kumminkin viime viikon mökkireissun aikana, ihmisten ilmoilla käydessämme nuo siniset peili-pilottilasit Anttilasta (olivat jopa alennuksessakin - eli ensimmäinen ja todnäk. ainut alennusmyyntilöytö tältä sesongilta!) Olen nähnyt noita peililaseja nyt kevään ja kesän aikana sen verran usein, että kiinnosti ostaa ihan omat. Tosin mietin että ehkä repertuaarista jo löytyvät, varmat ja turvalliset ruskeat pilotit ovat enemmän mun makuun sittenkin. Noita värikkäitä variantteja on kiva tosin yhdistellä värikkäiden kesäkuteiden kanssa - ovat ihan mukavaa vaihtelua!

Hyvää viikonloppua, nautitaan helteistä! 8)

//During these hot, lazy summer days the outfit posts doesn't even seem to exist - you just throw on the most light and breathing clothes you own from one day to another. Let's not complain about that - I love the heat and that it's continuing every day! Although I started already, slowly and securely, to wait for autumn. I like that season the most in terms of fashion and the style of clothes. I like shopping most in autumn time - Comfy sweaters and coats are my thing, I guess!

To the subject of this post; I bought those blue mirror shades last week, though I'm not completely sure if they are my favourite or the brown pilots I have from before. Those blue shades will probably be my only sale- purchase for this season - at least I found something! Especially something that I've planned to buy, seems like I have seen those mirror pilots everywhere during this summer.. I guess they are a nice little change, at the end of the day!

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Lost and found in frustration



Brief text summary in English at the end)

Kuvituksena otoksia viime viikon lomailulta

Takana on vähän tarkoitettua pidempi blogitauko, pahoittelut siitä, tai ehkä sitä ei tarvitse pahoitella, pidin tässä kesälomaa sitten blogistakin. Moni on ollut lomilla ja varmasti ollut muuta tekemistä kun koneella istuminen, itseltä on jäänyt tämä puuha lähes kokonaan väliin puhelinta lukuunottamatta, pakkomielle tsekkailla aina tietyt sivustot, mutta tänään kaivoin läppärin lomatauolta työmielessä ekaa kertaa puoleentoista viikkoon :)

Sitten asiaan! Bakteeri/ vatsan alueen infektio vei mut siis viime viikon lopulla vuoteen omaksi. Muistot tästä ajasta tai lähinnä lauantai yö-maanantai yö ovat niin huurteiset ja kipu oli niin kovaa, että haluan mielellään vain unohtaa mokoman ja niellä antibioottini, mutta kelataan vähän takaisin.

Halusin nimittäin nostaa kissan pöydälle ja puhua ihan avoimesti asiasta, jota niin moni muukin on saanut kokea - nimittäin sairaalan päivystyksessä venailu. Minä en puhu turhasta, sillä mulla on takana lähes 2 työpäivänmittaista päivää odottelua, ja sehän on paljon, ajatellen että nämä päivät pitivät sisältää vain yhden ultraäänitutkimuksen, lääkärikeskuksesta saaneeni alkuperäislähetteen avustuksella. 

Arvioin oman kärsivällisyyskestävyyteni aika korkeaksi, olen aina arvioinut (se on synnynnäistä osin) ja tämän lisäksi se on harjaantunut ulkomailla asumisen ajan.


Siis silloin, kun kyse on sellaisesta odottelusta, etta asia skulaa eteenpäin, eli puhutaan nyt vaikka lentokoneessa istumisesta, silloin kestän istumisen vaikka kellon ympäri ja ylikin, sillä tiedät että saavut kyllä ennen pitkää määränpäähän. Mutta entä sitten, kun istut tuntitolkulla vain tyhjänpanttina eikä mitään taatusti tapahdu etkä odota kuin yhtä ainutta raporttia ja lausuntoa? Entä jos se tapahtuu kun olet usein odotushuoneen ainoa iikka eikä ruuhkaa ole missään vaiheessa, katsellen kun hoitajaa poikineen hiihtää ohi? Silloin alkaa se tunnetila nimeltään turhautuneisuus.

Tämä tietty tunnetila koituikin sitten isommaksi kuin se mun itse vaivani. Unohdin miksi alunperin tulin, toisinsanoen tervehdyin, siinä ajassa kun odottelin jeesusta eli tyhjää. Sen lisäksi, että sairaanhoito on hidasta, se on myös ajoin äärettömän epäammattimaista käyttäytymisen kantilta.

Annan teille esimerkkejä. Eilen (ma-ti välinen yö) olin aamuyöstä asti aamuun juoma-sekä syömäkiellossa. Olin lähtenyt sairaalasta edellisiltana näillä ohjeilla, ei millään muulla. Mitä tapahtuu ekana aamulla? Käteeni laitetaan virtsanäytekuppi. Mitä tai millä minun siihen tulisi virtsata? Pyhällä hengelläkö? Joo, yritän parhaani mukaan. Saan vaivalloisesti pienen näytteen aikaan. Palaan infotiskille, jossa kuuluu lausahdus ’ eihän tää riitä mihinkään’. Ystävällistä, kenties sen olisi voinut ilmaista toisin tavoin potilaalle? Potilashan ei ole suinkaan mikään typerys, vaikka nuori onkin. Kaikki me ansaitsemme tasavertaista kohtelua.

Tämä debatti jatkui sillä, että toinen kopissa olleista sanoi, että meidän täytyy ottaa näyte toisella tapaa. Kysyin sitten, onnistuuko ilman virtsanäytettä ja odotin vaihtoehtoja, kunnes toinen hoitajista taas älähti mukavaan sävyyn: ’ pakko onnistuu, jos et pysty pissaamaan’’. Jees. Tässä vaiheessa mittani, joka sisälsi jo edellispäivän odottelut, täyttyi ja sanoin: ’ olisitte tämän purnukan mulle antaneet jo eilen, oltaisiin saatu se täyttymään äärilleen yön/aamun aikana’. Käännyin pois ja taisi päästä kirosana.

Mielestäni se, että alkaa syyttävään sävyyn tuolla tavalla osoittelemaan potilasta, kun hän ei saa virtsattua, on väärin. Varsinkin kun olen 10 min aiemmin kertonut sairaanhoitajalle olleeni koko yön juoma - ja syömälakossa ja saanut tällaiset ohjeet.


Mulla ei ole mitään parin, kolmen tunnin venailua vastaan, mutta sitten kun istuttelu käy päiviksi, se alkaa ottaa vähän vastaan. Siinä ei tosin muu auttanut - kun sain lähetteen, ja jouduin jonottelun kierteeseen. Toinen seikka joka vaikutti venailuun oli henkilökunnalta saadut epäselvääkin epäselvemmät ohjeet. Eli en ole ennen ollut tuolla puolella sairaalaa, en voi tietää miten menetellään. Ultrakuvaan mentäessä (vihdoin, päiväkahdeltatoista) sain ohjeet mennä alakerran rappusia alas ja istahtamaan siihen odotuspenkille. No, kun pääsen hoitohuoneeseen, kuulen, että olisikin pitänyt ilmoittautua. Odotin silläkin penkillä mokoman tunnin, mutta tällä ei enään niin merkitystä, olin jo niin kypsä venailuun. Kihisin hieman raivosta ja sanoin ultrassa olleelle hoitajalleni, että olisin ehkä halunnut vähän tarkemmat ohjeet, eikä vaan istu penkille. Ei mulla sentään kuudetta aistia ole, nyt ainakin tiedän että omatoimisesti pitää aina ilmoittautua.

Ja tähän se ei suinkaan jäännyt. Olin sairaalassa vielä eilen illalla, ja iltapäivällä neljän maissa (olin saapunut sairaalalle jo klo 8.30) tulin takaisin pikaiselta lounastauolta, ja ilmoitin meneväni takaisin istuskelemaan (taas lähes tyhjään odotustilaan). Tähän sairaanhoitaja kysyy: ’ja sä olit?’ ja sama henkilö oli luukulla juuri kun olin poistumassa. Olisi tehnyt mieli vastata : 'se tyyppi, joka on jo toista päivää muumioitumassa tuonne päivystyspenkillenne.’ Tätä edelsi se, kun olin menossa lounaalle ja kysyin kiltisti voinko mennä syömään (tällöin ultrasta oli kulunut aikaa jo 1,5 h ja oloni oli paljon parempi) sain vastaukseksi että 'on tässä muutama potilas ennen, voit käydä' (anteeksi, mitkä potilaat, olen istunut täällä aamusta asti enkä nähnyt mitään potilaita ja tarvitsen vain sen yhden raportin?) Yhteensä tämän jälkeen odotin vielä melkein 2 tuntia. Vähän ennen kuutta pääsin pois. Ja tämä edellytti sen raportin oma-aloitteista, suorastaan anomista sairaanhoitajilta.


Miksi puhun tästä kaikesta? Koska haluan nostaa kissan pöydälle ja aloittaa keskustelun aiheesta, josta niin moni hissuttelee turhankin paljon. Miksi tämä sallitaan? Vaikka et olisikaan kuoleamaisillasi, fair enough, mutta mielestäni kukaan ei antsaitse sellaisia työpäivän pituisia istumistuokioita. Kenelläkään ei ole paitsi aikaa, myöskään hermoja siihen. Siksi sallin itseni tehdä aiheesta tämän kilometripostauksen ja toivon, että samaa kokeneet ottaisivat kantaa eivätkä vain hyväksyisi hiljaa näitä asioita. Ala mikä ala; aina pitää painaa kaasu pohjassa. Ymmärrän että sairaalassa on loma-aikoina kiirettä, mutta siellä jos jossain pitäisi olla tarpeeksi henk. kuntaa aina, ja silloin kun silminnähden näen ettei kiirettä näy mailla halmeilla, silloin nostan asian puheeksi.

Omasta puolestani voin sanoa, etten toivo kenenkään tuonne joutuvan, saati omalta puoleltani kiitän sitä, että tässä ollaan jo paranemaan päin ja bakteeri kaikkosi melkein itsestään, tässä antibiotteja kumminkin syön. Asioista puhuminen auttaa - porvoossa se on ongelma, täällä ei puhuta paljon suoraan, usein haukutaan hissukseen tai paikallislehdissä anonyymisti. Se ei herätä keskustelua, se kuolettaa sitä. 

Tämä on tosin mun blogialueen ulkopuolella eikä ongelma varmaan tällä ratkea. Kokemuksia saa tästä huolimatta jakaa!

//Nina

//I wrote about how unsatisfying the service was at the hospital, where I spent the last couple of days due to my stomach bacteria infection. The slowness, the waiting - all for one ultrasound scan - felt too overwhelming. The purpose was not even to go there, I was sent from another health clinic by a specialized doctor. Anyway, I have fairly good nerves, but when it goes down to two days of waiting, it is too much. For one check - which is expected to happen in a couple of hours - takes two days. I see people come in and out, and I am the last one standing in an empty waiting room, and I cannot see any rush around me what so ever. I felt angry and frustrated - for a reason. I really hope the antibiotics will make my stomach well now and after the next week's check up, so I don't have to go back anymore. I feel very much better to date though, but the time between Saturday night - Monday night is something i REALLY wanna forget asap....the pain and ache, was something terrible...couldn't eat, nor could i sleep properly!

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Festival feelings from Rantajamit





TOP AND KIMONO/CARDIGAN

BERSHKA (NEW IN)

Tuossa näkyykin jo hieman uutta Tallinna - reissulta! Muutama juttu jäi esittelemättä, ne tulee blogiin erillisessä postauksessa kun saan niitä liitettyä asujen yhteyteen. Jotenkin kivemman näköistä sillä tavalla, sillä mielestäni henkareista kuvatut vaatteet eivät oikein pääse oikeuksiinsa, asuissa ne toimii paremmin!

Bloggaaminen on saanut lähipäivien aikana selkeästikin väistyä, kun ulkona paistaa aurinko niin se voittaa usein koneella istumisen! Olen kyllä koko viikonlopun suunnitellut tämän postauksen tekoa mutta aina se on menojen tai ulkona oleilun sijalta saanut väistyä :) Syksyllä sitten pyrin kirjoittelemaan aktiivisemmin, nytkin olisi vaikka mitä postattavaa mutta tuntuu että kesän menot vievät kaiken ajan.

Halusin jakaa kanssanne näitä festarikuvia viime torstailta, jolloin suuntana oli Lohja ja rantajamit! En ollut edes ennen kuullut tästä kyseisestä festivaalista, vaikka sitä jo yli kymmenen vuotta on järjestetty ja artistikattaus on monina vuosina koostunut suomen musamaailman kärkinimistä. Tänä vuonna ystäväni ehdotti sinne suuntaamista, ja kun kuulin artisteihin lukeutuvan Kaija Koo:n ja Cheekin, ajattelin että nyt on tehtävä kesäreissu sinne suunnalle!

//A brief summary in English at the end of the post!



Erityisen tästä keikasta teki se, että huomasin ekaa kertaa miten paljon parempi fiilis keikan eturivissä on. Olen aiemmilla käymilläni festivaaleilla usein tyytynyt niin sanotusti takajammariksi, koska sieltä näkee parhaiten kun on lyhyt. Näinhän se onkin, mutta pienellä paikkavarauksella voi saada paikan myöskin ihan eturivistä, mikä on sitten toinen ääripää. Olen onnellinen että jaksettiin venailla paikallaan lähes tunnin, loppupeleissä eihän se ole aika eikä mikään! Tämä mies on sentään myynyt stadikan täyteen ja harvemmin tarjoutuu tilaisuus nähdä tunnettu artisti näinkin läheltä. 















Keikkaan fiilistä lisäsi se, että alue oli melko pieni ja niin myös festariteltta, sellainen fiiliksestä latautunut ja intiimi pieni alue, jossa ei ollut havaittavissa minkäänlaista puristusta ja tönimistä mitä yleensä isoilla massafestivaaleilla tapaa olla. Toisinsanoen, aivan mahtava kokemus ja mahdollisuus nähdä tämä energinen räppäri todella lähietäisyydeltä! :)

PS. Myyn mielelläni ottamiani keikkakuvia promootio - ja yrityskäyttöön, miksei myös yksityisille. Kiinnostuneet voivat olla yhteyksissä sähköpostitse: sjostrom.nina@gmail.com.

Huomenna luvassa olisi muutaman päivän irtiotto, kun suuntaan mökkimaisemiin, sieltä harvemmin keksii bloggausaiheita, mahdollisesti palaan asiaan vasta loppuviikosta! Mukavia kesäpäiviä kaikille:)

//So we headed this thursday to Rantajamit, a festival held  in Lohja, Finland. It is organized annually, and has been going for over 10 years. The artists this year was Kaija Koo, Sanni and Cheek, all very trending at the moment. Cheek is the most popular Finnish rap artist in terms of album and gig sales, and video hits on Youtube. I loved the atmosphere in the festival tent, so loaded with party feeling people and no pushing what so ever - this was a great small festival, I prefer these actually over massive festivals! Although, Tomorrowland and Glastonbury would be nice to experience once in a lifetime.

I am heading to my summer place for a few days tomorrow, i will probably not blog but i might as well do - you never know! At least you know I'm back in the end of the week at the latest:)

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Summer in Tallinn












This can only mean one thing : shopping post coming up later!




Evening sky cosmo



Radisson BLU Skybar - view just the right time


Summer style



A glass of sparkling is just the right thing to order now when it's finally summer!



New-in star bracelet from Edberg

Tallinna on niin kaunis kesäkaupunki! Viikko sitten tähän aikaan kun kirjoittelin täällä sateen ja harmauden vallassa loma-kaipuu aiheisen postauksen jossa uneksin etelänmatkasta, en olisi voinut kuvitellakaan että viikkoa myöhemmin seilaan Tallinnaan hyvin onnellisena matkaani, kyllä, suomenlahdella vain, mutta mittarissa hyvin lähellä +30 astetta. Niin se kesä vain aina osaa yllättää suomalaisetkin oikein olan takaa!

Olin kyllä miniloman tarpeessa, nyt tuntuu kuin olisi ollut paljon pidempään reissussa ja olo on entistä virkeämpi.

Tämä viikko on yhtä reissua muutenkin, sillä seuraavaksi olisi vuorossa kesämatka ihan täällä suomen rajojen sisäpuolella, kun suuntana on huomenna kesäfestarit Lohjalla. Kesän ekat ja todennäköisesti ainoat festarit, odotan innolla! 

Shopping-postaus Tallinnan ostoksista siis luvassa vielä erikseen, aika Bershka-painotteinen sellainen :) Aurinkoista viikonjatkoa, nautitaan nyt ja toivotan niille jotka ovat lomalla oikein rattoisia lomapäiviä!

//Tallinn is such a pretty summer city to visit! One week ago, I couldn't have believed that I enjoy my time to date on a boat's sundeck at the gulf of Finland, in nearly +30 degrees, when just a week ago I would have done anything to get to southern Europe on holiday away from the rain. Little did I know, the summer always seems to surprise us in Finland!

I needed a short getaway, though. I feel all brand new after just a couple of days away!

And the summer traveling won't stop here for this week. Next up is a summer festival in Lohja, I'm excited since it's probably the only summer festival i attend this summer!

Next up here on the blog is a shopping post, asap I get pictures taken.

Meanwhile let's enjoy the best of summer!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...